Tuliaisia ulkomailta: Viisi asiaa, jotka muistettava kansainvälisissä käytettävyystutkimuksissa

huhti 11, 2016 | Näkökulma |

Adagen tutkimustiimi on ollut kiireinen vuoden alusta asti. Kotimaan projektien lisäksi olemme keväällä reissanneet jo useaan otteeseen eri puolille Eurooppaa. Aiempina vuosina on käyty Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa asti tekemässä käytettävyystutkimuksia kansainvälisillä markkinoilla toimiville asiakkaillemme.

Ulkomailla tehtävä käytettävyystutkimus voi olla edessä ainakin, jos palvelun lanseeraus tapahtuu ainoastaan toisessa maassa tai jos päämarkkinat ovat muualla kuin Suomessa. Monessa maassa toimivan yrityksen käyttäjät ja käyttökontekstitkin voivat olla hyvinkin erilaisia eri paikoissa: eroa löytyy niin kulttuurista, markkinoista, tekniikasta kuin käyttäjäryhmistäkin. Lisäksi eri kieli- tai maaversiot palvelusta saattavat aiheuttaa eri maiden käyttäjille erilaisia ongelmia. Siksi varminta onkin lähteä paikan päälle tutustumaan käyttäjiin ja käyttötilanteeseen.

Alkuvuoden tutkimusmatkojemme pohjalta keräsimme viisi käytännön asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon kansainvälisessä käytettävyystestissä:

1. Ajan varaaminen käyttäjähankintaan. Adagella on useissa maissa yhteistyökumppaneita ja tuttuja alihankkijoita, joiden avulla käyttäjien hankintaan liittyvät asiat hoituvat sujuvasti, mutta käyttäjien rekrytointi ulkomaille tuo lähes aina omat haasteensa. Poikkeuksetta käyttäjärekrytointiin on hyvä varata enemmän aikaa. Kun Suomessa pystymme lupaamaan käyttäjät viikon varoajalla, tarvittaessa nopeamminkin, ulkomaisiin rekrytointeihin on hyvä varata pari viikkoakin aikaa. On myös syytä varmistaa, ettei paikallisia pyhiä tai muita lomia osu suunnitelluille testipäiville.

2. Varakäyttäjien rekrytointi. Kansainvälisissä projekteissa aika on usein kortilla ja paluupäivä on lukittu. Siksi on hyvä miettiä etukäteen, mitä tehdä, jos käyttäjä ei tulekaan paikalle. Meidän ehdotuksemme, ja usein käyttämämme vaihtoehto on rekrytoida ylimääräisiä varakäyttäjiä, jotka tulevat paikalle ja tekevät testin, jos alkuperäinen käyttäjä jää jostain syystä tulematta. Tällä vältytään, ettei paikan päällä tarvitse kiireellä yrittää löytää korvaavaa käyttäjää samaan aikaan, kun oman paluulennon lähtöaika lähenee tai ennen kuin testitilojen varaus lähtee alta.

3. Tekniikan varmistaminen – ja tuplavarmistaminen. Kaikennäköisiin testijärjestelmään ja testitilanteen seurantaan liittyviin teknisiin haasteisiin on syytä varautua – erityisesti Pohjoismaiden ulkopuolelle mentäessä. Wifi-verkko voi parhaimmillaankin olla hyvin epävakaa ja hidas, tai tekniikka voi olla Suomessa totuttua vanhempaa. Alkukeväästä saimme esimerkiksi yhdellä asiakkaalla kääntää melkein koko toimiston ylösalaisin ennen kuin löytyi näyttö, jossa olisi HDMI-liitäntä. Tästä oppineena varaudumme vastedes reissuun kaikilla mahdollisilla välikappaleilla, sekä vähintäänkin suunnitelmalla B, ellei jopa suunnitelmilla C ja D tekniikan suhteen.

4. Riittävästi testipäiviä ja aikaa. Asiantuntijan tuominen ulkomaille on oma kustannuksensa; lennot, majoitus ja päivärahat ovat lisäkuluja verrattuna Suomessa tapahtuvaan testaamiseen. On kuitenkin tärkeää, ettei paikan päällä hosuta, ja on varattu riittävästi aikaa kaikkeen yllä mainittuun säätämiseen.

Käyttäjien myöhästymiset, tekniikkaongelmat ja muut paikan päällä ilmaantuvat haasteet on ehdittävä ratkomaan varatussa ajassa. Lisäksi kenttälaboratorion pystyttämiseen ja muun tekniikan varmistamiseen voi mennä yllättävänkin paljon aikaa, mistä syystä suosimme itse, että menemme testejä edeltävänä päivänä paikan päälle. Varsinaisten testipäivien aikana ehdimme vetämään 4-5 puolentoista tunnin testiä tai 6-7 tunnin testiä, sillä noin puoli tuntia on syytä varata testien väliin muun muassa testausasetelman valmisteluun ja käyttäjien noutoon aulatiloista. Tosin kun ulkomaille asti mennään, niin usein tehdään normaalia pitempiä työpäiviä.

5. Kaikkien osapuolien osallistaminen. Kansainväliset käytettävyysprojektit ovat myös erinomainen mahdollisuus asiakkaallemme osallistaa eri maiden toimijoita. Järjestämme aina mahdollisuuden seurata testejämme, ja kannustamme asiakkaitamme kutsumaan myös paikallisten tiimien edustajia kuuntelemaan testejä ja seuraamaan ryhmähaastatteluja. Kehitystyössä päästään heti eteenpäin, kun keskustelu käynnistyy välittömästi samassa seurantatilassa yhteisen näytön edessä. Näin saadaan myös lisämotivaatiota muutostöihin, kun eri osapuolet näkevät käytännössä, minkä asioiden kanssa käyttäjät kamppailevat.

Listan jatkeeksi sopisi hyvin kuudes kohta, joka on ilman muuta paikallisesta kohteesta nauttiminen. Kansainvälisen projektin ei tarvitse välttämättä olla tylsää ja pelkkää toimistolla istumista. Päivät tuppaavat paisumaan hyvin pitkiksi, koska halutaan saada mahdollisimman monta käyttäjää parin päivän sisään. Tästä huolimatta kannattaa hyödyntää myös mahdollisuus käydä ulkona, nauttia paikallisesta ruokakulttuurista ja tutustua asiakkaaseen. Sen lisäksi, että viihdymme käyttäjien kanssa, nautimme tietenkin myös asiakkaidemme seurassa. Ulkomailla tähän tarjoutuukin usein kotimaan projekteihin verrattuna mielenkiintoisammat mahdollisuudet.

Valeria Verkhovskaia & Sofi Weckman

Valeria on äidinkielenään venäjää ja suomea puhuva käyttökokemusasiantuntija, jolta hoituu projektien vetäminen sujuvasti myös espanjaksi ja englanniksi.

Sofi puolestaan puhuu äidinkielenään ruotsia ja suomea, ja pystyy vetämään projektit sujuvasti myös englanniksi.

 

Mitä tehdä jos illan viimeinen käyttäjä ei saavukaan testiin? Valeria ja Raino ratkaisivat asian siirtymällä terassille – tammikuussa ja Madridissa tämäkin on mahdollista!

Mitä tehdä jos illan viimeinen käyttäjä ei saavukaan testiin? Valeria ja Raino ratkaisivat asian siirtymällä terassille – tammikuussa ja Madridissa tämäkin on mahdollista!

Lue lisää: Adagen käytettävyyspalveluista