Saavutettavuus on täällä – oletko valmis?

syys 14, 2016 | Näkökulma |

Kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden on oltava muutaman vuoden päästä saavutettavia. Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikkien kansalaisten mukaan lukien esimerkiksi senioreiden, näkövammaisten, kuulovammaisten ja toimintarajoitteisten on oltava mahdollista käyttää näitä verkkopalveluita. Vaatimus tulee Euroopan unionin hyväksymästä uudesta saavutettavuusdirektiivistä. Suomessa tämä voi koskettaa jopa noin 12 000 verkkopalvelua.

Jatkossa myös kansallinen laki siis määrää, että yleisölle avointen, julkisen sektorin verkkosivujen ja mobiilisovellusten on oltava saavutettavia. Vaatimuksen toteutumista tullaan myös valvomaan, joten pelkät hyvät aikeet eivät tule riittämään.

Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä, että kaikki erilaiset käyttäjät voivat käyttää verkkopalveluita. Saavutettavissa verkkopalveluissa huomioidaan kaikki erilaiset käyttäjäryhmät riippumatta iästä, toimintakyvystä, toimintarajoitteista tai muista yksilöllisistä tekijöistä. Aiemmin puhuttiin verkkopalveluiden esteettömyydestä.

Sekä palveluntuottajien että palvelutoimittajien onkin pikaisesti herättävä tähän uuteen saavutettavuusvaatimukseen, koska isojen verkkopalveluiden suunnitteleminen ja kehittäminen vievät helposti vuosia ja palveluiden elinkaari on vielä pidempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo nyt kehitettävissä palveluissa on alusta alkaen huomioitava kaikkien kansalaisten yhdenmukaiset käyttömahdollisuudet. Muuten edessä voi olla kallis ja kivinen tie.

Laki saavutettavuudesta koskettaa lähes koko julkishallintoa ja lähes kaikkea sisältöä

Kaikki julkishallinnon ja julkishallinnon omistamien yritysten verkkopalvelut ja mobiilisovellukset, pois lukien muutamat poikkeukset kuten yleisradioyhtiöt, suorat lähetykset sekä arkistot, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Toki joitakin muitakin poikkeuksia on, ja nämä rajaukset selkenevät varmasti kotimaisen lakiprosessin edetessä.

Kyseessä on joka tapauksessa erittäin merkittävä muutos, joka edellyttää, että suunnittelijoiden, toteuttajien ja sisällöntuottajien on jatkossa kyettävä tuottamaan saavutettavia palveluita ja sisältöjä. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin harva uuden direktiivin piirissä oleva verkkopalvelu täyttää saavutettavuuden vaatimukset, jotka koskettavat erityisryhmien käyttäjiä kuten näkövammaisia, kuulovammaisia, senioreita. Käytännössä nämä saavutettavuuskriteerit vastaavat pitkälti W3C:n Verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG) 2.0.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa on yhteensä noin 1 200 julkisen hallinnon organisaatiota, joita lain vaatimukset koskettavat. Luvussa ei edes ole mukana valtion ja kuntien omistamia osakeyhtiötä, joita kriteerit myös todennäköisesti tulevat koskettamaan. Tämän takia lain piiriin kuuluvia verkkopalveluita on todennäköisesti kaiken kaikkiaan kymmenkertainen määrä. Kaikkien näiden palveluiden tuottajien ja toteuttajien on jatkossa siis otettava huomioon saavutettavuus tarjouspyynnöistä, hankintapäätöksistä ja projektisuunnitelmista lähtien aina toteutuneeseen palveluiden käyttöliittymään, sisältöihin ja ohjelmointikoodiin saakka.

Oman lisähaasteensa tulee varmasti muodostamaan se, että verkkopalvelut ovat usein eläviä kokonaisuuksia, joita muutetaan ja päivitetään jatkuvasti. Myös päivitysten ja sisällöntuotannon jälkeen palvelun on kuitenkin oltava yhtä saavutettavaa kuin alkutilanteessa. Muun muassa otsikoinnin, kuvien ja linkkien lisäämisen sekä tekstin muokkaamisten jälkeen alkuperäisesti saavutettava palvelu saattaakin olla saavuttamattomassa kunnossa.

Kohti yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa

Tämän lakimuutoksen tavoitteena on edistää kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia toimia täysivertaisesti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Usein puhutaan näkö- ja kuulovammaisista, mutta kannattaa muistaa myös, että ikäihmiset ovat palveluiden alati kasvava käyttäjäryhmä. Tavoitteena on myös luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset saavutettavuudelle.

Teknisesti saavutettava palvelu ei ole välttämättä helppokäyttöinen palvelu. Toivottavasti ei käy niin, että jatkossa ainoastaan noudatetaan lakia ja tehdään palveluista WCAG 2.0. -kriteerit jotenkuten läpäiseviä palveluita, mutta budjetti- ja aikataulupaineiden alla karsitaan tosiasiallisesta saavutettavuudesta ja käytettävyydestä. Ihmisten on myös osattava oikeastikin  käyttää palveluita. Lopputulos ei ole toivotun mukainen, jos tuotetaan palveluita, joita esimerkiksi näkövammaisten käyttämät ruudunlukijaohjelmat pystyvät teknisesti käyttämään, mutta silti ihmiset eivät huonosta käytettävyydestä johtuen palvelua osaa käyttää. Saavutettavuus ja käytettävyys eivät ole toisiaan korvaavia vaan toisiaan täydentäviä tekijöitä.

Saavutettavuus huomioitu -leima korvaa Esteettömyys huomioitu -leiman

Tämän uuden lain myötä päättyy myös ikuinen terminologinen väittely verkkopalveluitten saavutettavuuden ja esteettömyyden välillä. Esteettömyys verkkopalveluissa on jatkossa saavutettavuutta verkkopalveluissa. Lainsäätäjä on näin asian päättänyt ja jo pelkän yhtenäisyyden vuoksi lienee parempi, että alamme kaikki käyttää saavutettavuus-termiä tässä yhteydessä. Samalla Esteettömyys huomioitu –leima saa uuden nimen: Saavutettavuus huomioitu.

Saavutettavuus huomioitu -leima on Adagen, Näkövammaisten liiton ja Ylen yhdessä kehittämä arviointimalli ja kriteeristö verkkopalveluille. Se voidaan myöntää verkkosivustolle, jotka ovat riittävän saavutettavia tärkeimpien käyttötapaustensa osalta. Leiman saaneilla sivustoilla on erityisesti huomioitu käyttäjät, joilla on näkö- tai kuulovammoja, motorisia tai kognitiivisia rajoitteita ja seniorikäyttäjät.

Saavutettavuusarviointi on tärkeää ja auttaa sivuston kehittämisessä ja sen auditoinnissa, mutta tehokkainta on huomioida saavutettavuus verkkopalvelun suunnittelussa alusta alkaen. Lopputuloksena harvoin on heti saavutettava ja käytettävä lopputulos, ei kannata ensin tehdä valmista ja sitten todeta, että lopputulema ei ole toimiva. Hyvä verkkopalvelu syntyy hyvän suunnittelun avulla, arviointien, testausten ja iteraatioiden kautta sekä laadukkaan ylläpidon ja kehittämisen myötä.

 

Lue saavutettavuudesta lisää Adagen blogista:
Esteettömyys huomioitu -leima on nyt Saavutettavuus huomioitu -leima
Esteettömät verkkopalvelut (video)

 

Sofi Weckman ja Raino Vastamäki
Sofi on käyttökokemusasiantuntija, jonka intohimona on kehittää upeita digitaalisia palveluita.
Raino on Adagen tutkimusjohtaja, UX-guru ja psykologi.

Adagella on vankkaa kokemusta verkkopalveluiden saavutettavuuden arvioinnista, testaamisesta ja kehittämisestä. Me myös koulutamme palveluntuottajia saavutettavuus-asioissa. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä tutkimusjohtaja Raino Vastamäkeen , 050 309 6169.

Lue lisää: Adagen käytettävyyspalveluista