Perinteinen käytettävyystestaus kannattaa yhä

helmi 29, 2016 | Näkökulma |

Unohda arvailu, miten palveluasi käytetään. Käytettävyystestauksen avulla saat faktat pöytään. Käytettävyystestissä aidot käyttäjät testaavat palveluasi todellisten käyttötapausten kautta ja kuulet välitöntä palautetta siitä, mikä ei toimi ja mikä on hyvää.

Mobiilitestaus

Käytettävyystestaus on käytettävyysmenetelmien äiti. Menetelmä syntyi ensimmäisten käytettävyysmenetelmien joukossa, mutta puolustaa yhä paikkaansa alati kasvavassa tutkimuskirjossa. Se on tehokas ja luotettava tapa saada selville käytettävyyteen liittyvät ongelmat nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tarpeesta riippuen testin aikana käyttäjät kokeilevat palvelua ennalta määriteltyjen testitehtävien avulla tai vapaan läpikäynnin avulla. Käytettävyystestaus soveltuu erinomaisesti niin kehitteillä olevaan palveluun kuin jo olemassa olevaan palveluun.

Jo viidellä tai kuudella käyttäjällä löydetään iso osa merkittävimmistä ongelmista. Mikään muu menetelmä ei kokonaan korvaa perinteistä käytettävyystestausta. Käyttäjillä testaamalla ei pelkästään saada selville käyttäjien subjektiivisia mielipiteitä tai heidän tiedostamiaan asioita. Testeissä nähdään objektiivisesti ja välittömästi, mitä käyttäjä oikeasti tekee, eli mitä hän yrittää tehdä ja missä hän onnistuu tai ei onnistu, mikä on hidasta tai hankalaa ja mikä on helppoa ja kivaa tai mikä on vaikeaa ja ärsyttävää. Lisävarmuutta saadaan toistamalla testausta suunnitteluiteraation eri vaiheissa.

Vaikka itsellä olisi kuinka hyvä itseluottamus ja -varmuus oman palvelun ylivertaisuudesta ja virheettömyydestä, ei pidä sokaistua olettamukseen, että myös käyttäjät ovat samaa mieltä. Suunnittelijat ja toteuttajat eivät ole käyttäjiä eivätkä voi heiksi asemoitua, koska heillä on jo valmiiksi tieto siitä, miten palvelu tai tuote toimii ja mitä sillä yritetään tehdä tai tavoitella. Vaikka itse ei välttämättä lainkaan kuulu kohderyhmään, suunnittelee palveluita silti helposti itsensä kaltaisille ihmisille. Lisäksi ainoastaan oikeilla käyttäjillä on aito käyttötilanne sekä tarve ja motivaatio käyttää palvelua. Siksi palvelun testaamiseen ja validointiin tarvitaan oikeita käyttäjiä.

Käytettävyystestauksen voi tehdä joko itse tai ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Parempia tuloksia kuitenkin saa, jos joku muu kuin suunnittelija tekee testit tuorein silmin. Näin saadaan objektiivisempia tuloksia ja tulosten analyysia. Jo pieninkin ja nopeinkin testaus auttaa pääsemään alkuun palvelun käytettävyyden ja käyttökokemuksen kehittämisessä. Kriittisimmät pullonkaulat saadaan nopeasti tunnistettua ja tuotekehitystä vietyä eteenpäin.

Jos itsellä ei ole aikaa, resursseja tai intoa toteuttaa testejä, saa puolueettoman näkökulman ulkopuoliselta asiantuntijalta, jolla ei myöskään ole liian vahvaa henkistä sidettä palveluun. Uudet silmäparit auttavat katsomaan ongelmia eri näkökulmasta ja voivat avartaa näkemystä palvelun käytettävyydestä. Lisäksi rutinoitu testien vetäminen varmistaa sujuvan ja nopean työskentelyn sekä mahdollistaa etenemisen tuotekehityksessä.

Adage tekee vuosittain reilut 500 yksittäistä käytettävyystestiä eri käytettävyystutkimuksissa. Suomessa olemme varmasti yksi suurimpia, ellei jopa suurin käytettävyystestien toteuttaja testimäärällä mitattuna. Käyttäjien erilaiset tarpeet, mielipiteet ja osaaminen ovat tulleet meille tutuiksi. Vietämme vuodessa yhteensä noin 750 tuntia käyttäjien kanssa. Tämä tarkoittaa firmatasolla, että jokainen aamupäivä tai iltapäivä on adagelaisen ja käyttäjän yhteistä laatuaikaa.

KäytettävyystestausNäemme siis päivittäin, miten käyttäjät toimivat eri palveluiden kanssa, mitä tyypillisiä haasteita he kohtaavat ja miten palvelusta saisi käyttäjien tarpeita paremmin vastaavan. Jos mukaan lasketaan keskusteluryhmät, haastattelut ja muut käyttäjäkohtaamiset, käyttäjäluku kasvaa entuudestaan. Työskentelemme jatkuvasti muun muassa kuluttajille ja kansalaisille suunnattujen verkkosivustojen ja verkkokauppojen, asiantuntijajärjestelmien, mobiilisovellusten ja BI-sovellusten kanssa. Monipuolisesta testauskokemuksesta on hyötyä, koska pystymme peilaamaan havaintojen vakavuutta, käyttäjien suhtautumista ja parannusehdotuksiamme laajemminkin.

Asiakas on aina tervetullut seuraamaan testejä tiloihimme. Käyttäjän havainnointi omin silmin on avartavaa. Raudanlujat käytettävyysasiantuntijamme myös kirjaavat aina kaikki havainnot napakasti ja selkeästi lopputuotoksena syntyvään raporttiin sekä priorisoivat havainnot vaikuttavuuden mukaan. Konkreettisten parannusehdotuksien avulla kerromme, mitä ja miten tulisi kehittää tai korjata. Esitämme tarvittaessa myös suunnitteluluonnoksia jatkokehityksen tueksi.

Käytettävyystestaus itsessään ei tietenkään takaa hyvää käyttökokemusta, vaan tarvitaan myös hyvää suunnittelua, muotoilua, markkinointia, viestintää, sisältöä ja teknistä toteutusta. Varmistamalla hyvän käytettävyyden, onnistunut palvelu- ja käyttökokemus ovat kuitenkin jo askeleen lähempänä, ja tyytyväiset käyttäjät tarkoittavat lähes poikkeuksetta menestyviä palveluita ja lisäeuroja.

Sofi Weckman
Käyttökokemusasiantuntija, jonka intohimona on kehittää digitaalisia palveluita liiketoimintatavoitteet ja käyttäjä huomioiden.

 

 

Käytettävyys: käytettävyys tarkoittaa tuotteen tai palvelun käyttäjäystävällisyyttä, eli helppoutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Käyttökokemus: käyttökokemuksella tarkoitetaan käyttäjän kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen tai palvelun käytöstä. Kokemukseen vaikuttavat käytettävyyden ohella myös esimerkiksi tuotteen trendikkyys, visuaalinen ulkoasu, saavutettavuus, brändi, sisältö ja toiminnallisuudet.

BI-sovellus: Business intelligence -sovellus eli liiketoimintatiedon hallintaan käytetty ohjelmisto.

Lue lisää: Adagen käytettävyyspalveluista