Adage

Monikanavaisuus tulee huomioida myös käyttökokemuksessa. Käytettävyyden tutkiminen tietokoneella suoritettavalla käytettävyystestillä on jo vakiintunut menetelmä, mutta vielä kattavammat tulokset saadaan ottamalla monikanavainen käyttökokemus käytettävyystestin yhdeksi tavoitteeksi. Erilaiset palvelut noudattavat erilaisia strategioita useiden kanavien huomioimisessa, joten käytettävyyttä ja käyttökokemusta testatessa on myös huomioitava nämä erilaiset strategiat sekä toteutuksiin liittyvät käytettävyysseikat.

Tutkiessaan erilaisia sähköisiä palveluita ja monikanavaisuuteen liittyviä toteutuksia Adage on kerryttänyt kokemusta tyypillisistä käytettävyys- ja käyttökokemushavainnoista eri strategioihin liittyen. Näistä voimme todeta tiiviisti seuraavaa:

Yksi sivusto kaikille laitteille

Aina ei ole tarvetta tehdä erillisiä räätälöintejä, vaan päätelaitteet voidaan huomioida yhdessä toteutuksessa. Palvelua kannattaa tällöin arvioida ja pyrkiä tunnistamaan käyttötapaukset, jotka poikkeavat tietokonekäytöstä, mutta ovat merkittäviä muilla päätelaitteilla. Käytettävyystestiä voidaan soveltaa näiden käyttötapausten testaamiseen. Tämän myötä tunnistetaan tarpeita hioa käyttöliittymää mobiiliystävällisemmäksi, tai toteuttaa mobiilioptimointia.

Verkkosivuston mobiiliversiot

Optimoiduissa mobiiliversioissa räätälöidään usein sisältöjä käyttöliittymän yksinkertaistamisen ohella esimerkiksi mallilla ’työpöytä=täysi, tabletti=rajatumpi, mobiili=rajatuin’. Sivuilla noudatetaan erilaista navigointilogiikkaa ja sivurakenteet voivat olla merkittävästi toisistaan poikkeavia. Käytettävyystestissä voidaan selvittää, kuinka palvelun käyttö sujuu ja toiminnot löydetään, kun päätelaite vaihtelee, mutta käyttötapaus pysyy samana. Kokeeko asiakas käyttävänsä samaa palvelua eri laitteilla?

Responsiiviset sivustot

Näyttökokoihin ja päätelaiteominaisuuksiin mukautuvassa sivustossa tarjotaan erilaisia sivurakenteita ja interaktiomalleja riippuen laitteesta. Sisältö on lähtökohtaisesti sama, mutta sisältöjen huomioarvo vaihtelee laitteittain. Testitehtävien suunnittelussa kannattaa pitää erityisesti silmällä käyttökontekstia, jotta käytettävyystestillä voidaan varmistaa, että näissä konteksteissa oltaessa ovat oleelliset asiat helposti löydettävissä tai tehtävissä.

Sovellukset eri alustoille

Alustojen välillä on eroja mm. käyttöliittymien navigointitavoissa, kuvakkeissa, siirtymissä, sivurakenteissa ja käytetyissä väreissä. Samaa sovellusta tarjottaessa on sisältö kuitenkin jokseenkin sama. Käytettävyystestissä voidaan vertailla eri alustojen ratkaisuja ja hakea joukosta toimivimmat. Näitä ratkaisuja pyritään soveltamaan myös muilla alustoilla, punniten eri laitteiden painoarvoa käyttömäärien ja liiketoiminnan kannalta muutostarpeiden tärkeyttä arvioidessa.

​Paikan päällä IT-ala esittelee sinulle tämän päivän ratkaisut, huomisen trendit ja tulevaisuuden menestystekijät. Yli 150 näytteilleasettajaa ja mahtava seminaariohjelma kuudella eri lavalla tekevät tapahtumasta ohittamattoman. Ammattitapahtuma on myös ainutlaatuinen kohtaamispaikka, jossa tavataan kasvokkain ja solmitaan arvokkaita kontakteja.

Ilmaisen messulipun itsellesi ja kollegallesi saat ottamalla yhteyttä myyntijohtaja Matti Heleniukseen (matti.helenius (at) adage.fi, +358 207 497 439).

Lisätietoja tapahtuman sivuilta: ICTexpo Helsinki 2013

​Organisaation omalle henkilöstölle järjestelmiä kehitettäessä tai hankittaessa korostuvat eri asiat kuin kuluttajapalveluissa ja julkisissa asiointiportaaleissa. Intranetien, CRM- ja ERP-järjestelmien, BI-sovellusten, sähköisten työpöytien ja muiden sisäisten järjestelmien käytön tehokkuus, ymmärrettävyys, opittavuus ja virheettömyys ovat oleellisia tavoitteita sekä suunnittelu- ja kehitysprojekteissa että valmisjärjestelmien hankinnoissa.

Aika:

Tiistai 12.2.2013 klo 8:30-11:30

Paikka:

Showroom-auditorio, Cromo-rakennuksen 2. kerros (Adagen toimiston talo)

Ohjelma

Klo 8:30-9:00

Aamiainen

• katutason Hestia-ravintolassa

Klo 9:00-9:30

Sisäisten järjestelmien käytettävyys

• missä vaiheessa käyttäjät on huomioitava?
• miten käyttökokemus, käytettävyys ja järjestelmän tehokkuus varmistetaan?

Tutkimusjohtaja Raino Vastamäki, Adage

Klo 9:30-10:00

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu intranet-hankkeessa: case Yliopiston Apteekki

• miten henkilöstö saadaan mukaan?
• millainen tavoite hankkeella on?

Asiakaspalvelupäällikkö Janne Sainio, Yliopiston Apteekki

Klo 10:00-10:15

Kahvitauko

Klo 10:15-10:45

Käytettävyyden huomioiminen tietojärjestelmän hankinnassa: case Aalto-yliopisto

• miten sisällyttää laadullisia määreitä kilpailutettavaan hankintaan?
• miten käytettävyyttä voidaan mitata?

Hankinta-asiantuntija Jukka Katainen, Aalto-yliopisto

Klo 10:45-11:15

Tiedon visualisointi, esimerkkinä BI-järjestelmät

• kuinka muuttaa numeerinen tieto ymmärrettävään muotoon?
• mikä tieto on oleellista?

Projektipäällikkö Tuomas Lilja, Adage

Klo 11:15-11:30

Yhteenveto ja keskustelua

Kaikki asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme ovat lämpimästi tervetulleita mukaan aamiaistapahtumaamme Helsingin Arabianrantaan.

Ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteeseen aamiaistilaisuus@adage.fi.

Saapumisohjeet tilaisuuteen

Lisätietoja tilaisuudesta antavat

pe 25.1. asti tutkimusjohtaja Raino Vastamäki, puh. 0207 497 417

ma 28.1. alkaen myyntijohtaja Matti Helenius, puh. 0207 497 439

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@adage.fi

TERVETULOA!

​Muutoksen tarkoituksena on edistää Adagen kasvua sekä uusien palvelujen kehittämistä. "Asiakkaamme ovat yhä enemmän tiedostaneet miellyttävien, helppokäyttöisten ja tehokkaiden käyttöliittymien merkityksen omassa liiketoiminnassaan. Adage vastaa näihin lisääntyviin tarpeisiin laajentamalla omaa palvelutarjontaansa sekä kehittämällä koko ajan olemassa olevia palvelujaan. Ensi vuosi antaa meille mahdollisuuden palvella entistä paremmin asiakkaitamme ja tarjota monipuolisempia ratkaisuja heidän haasteisiinsa.", toteaa Sami Wilkman.

​Loppuvuonna 2012 kauttaaltaan päivitetty ja neljällä uudella luvulla täydennetty opas kertoo monipuolisesti internetin tämänhetkisestä keinovalikoimasta. Adagen tutkimusjohtaja Raino Vastamäki kertoo omassa kirjan luvussaan, mitkä ovat tyypillisiä käytettävyysongelmia ja miten internetpalveluiden hyvä asiakaskokemus varmistetaan. ”Viime kädessä huono käytettävyys ei pelkästään karkota käyttäjiä, vaan myös rahaa”, Vastamäki toteaa. Muita teemoja kirjassa ovat muun muassa verkkoanalytiikka, mainonta verkossa, osallistaminen ja sosiaalinen media.

Lisätietoa kirjasta:

Klikkaa tästä - Internetmarkkinoinnin käsikirja 2.0

Tilaa kirja

Seminaarin muita teemoja olivat muun muassa:

• Omat verkkosivut – yrityksen tärkein media?
• Mitä tehokas verkkoanalytiikka on käytännössä?
• Suosittelu – otatko sen jo vakavasti?

Seminaarin ohjelma

Maailman käytettävyyspäivänä järjestettiin kymmenessä maassa 31 neuvottelupuhelua, jotka yhdistivät kymmenen verkoston jäsentä ja heidän asiakastaan. "Tämä on loistava mahdollisuus partneriverkostollemme sekä asiakkaillemme saada tietoa paikallisista markkinoista. Sen lisäksi että asiakkaillamme on mahdollisuus saada ensi käden tietoa parhaista paikallisista käytännöistä​, myös tietoa voi päätöksenteon tueksi kerätä vierailta markkinoilta pienellä riskillä ja sitoutumisen asteella", totesi Amberlight UK -yhtiön johtava konsultti Saravjit Rihal.

IUXP aikoo kehittää tätä kansainvälistä palvelua ja jatkossa "Partner Panel" voi mahdollistaa toimialakohtaisten kansainvälisten asiantuntijoiden säännöllisen paneelin, joka on asiakkaiden käytössä. Adage osallistuu aktiivisesti näiden uusien kansainvälisten palvelujen kehittämiseen.

Lue lisää International User Experience Partners -verkostosta täältä.

Käyttötavat vaihtelevat

Älypuhelimet ja tabletit ovat korvaamassa tietokoneet käyttäjiensä digitaalisina hermokeskuksina. Verkkopalveluita käytetään yhä enemmän hajautetusti usealla laitteella ajasta ja paikasta riippumatta. Keskimäärin kymmenesosa sivulatauksista tapahtuu mobiilinäytöllä. Puolella kuluttajista ensisijainen laite tiedonhakuun on älypuhelin työmatkalla, kaupungilla tai kotona. Kysymyksiin haetaan vastaukset välittömästi. Jos vastausta ei löydy, siirrytään toisen palveluntarjoajan sivustolle.

Siinä missä älypuhelimia käytetään jatkuvasti pienissä sykäyksissä ja vähäisellä keskittymisellä, tablettien käyttö muistuttaa enemmän perinteisen tietokoneen käyttöä. Enemmistö tabletin omistajista, arviolta jo 170 000 suomalaista, käyttää laitetta pääasiallisena tietokoneenaan kotona erityisesti nettiselailussa. Puhelinta laite kuitenkin muistuttaa siinä, että sitä käytetään niin kotona, töissä, kuin matkustaessa. Selvitysten mukaan sekä älypuhelimen että tabletin käyttö vähentävät tietokoneen käyttöä eli joitakin tehtäviä siirretään osittain tai kokonaan mobiililaitteisiin.

Kun suunnittelemme verkkopalveluita, ei enää riitä, että varmistamme käytettävyyden erikokoisilla pöytäkoneiden, kannettavien ja miniläppäreiden näytöillä. Meidän pitää lisäksi tunnistaa käyttötapaukset ja niihin liittyvät vaatimukset erikokoisten älypuhelinten ja tablettien osalta sekä huomioida kosketusnäytöillä ja perinteisillä painikkeilla varustetut laitteet. Televisiotakaan ei tulisi unohtaa, sillä verkkopalveluiden käyttö televisiolla tulee luultavasti yleistymään perinteisten TV-vastaanottimien muuttuessa monipuolisiksi palvelualustoiksi.

Mobile First -strategia

Mobiililaitteiden tyypilliset ominaisuudet voidaan nähdä hyvinä tai huonoina puolina suunnittelun kannalta – kauneus on katsojan silmässä. Pieni näyttö, rajallinen laskentateho ja kosketusnäyttö väistämättä asettavat suunnittelulle rajoitteita. Toisaalta sijainnintunnistus, laitteen liikuteltavuus ja kiihtyvyysanturit, kamerat ja useat verkko- ja laiteyhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia palvelusuunnittelulle. Entä jos pieni näyttö, rajallinen laskentateho ja kosketusnäytöt ovat sittenkin asioita, jotka mahdollistavat huippupalveluiden suunnittelun?

Suunnittelijan tulee terävöittää sisältöä ja asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja tarjota asiakkaalle sisältöä navigaatiovalikoiden sijaan sekä priorisoida uutta sisältöä pysyvän sisällön edelle. Navigaatiovalikoiden supistaminen tai pienentäminen ei ole ratkaisu, koska asiakas haluaa helpon pääsyn koko palveluun. Kosketusnäytöille tarpeeksi suuret aktiiviset elementit sekä riittävä tila näiden välillä ohjaavat ilmavaan, ruuhkattomaan suunnitteluun. Hiiriosoittimeen liitetyt toiminnallisuudet tulee unohtaa ja keksiä uusia käyttöliittymäratkaisuja, mieluiten näyttämällä kaikki oleellinen ja piilottamatta mitään. Lisäksi sormieleiden myötä siirrytään lähemmäs luonnollisia käyttöliittymiä.

Suunnittelu eri laitteille

Erilliset mobiiliversiot sivustoista ovat pian historiaa. Yleisyhteensopivat sivustot ja mukautuva suunnittelu ovat verkkopalveluiden tulevaisuutta. Useissa palveluissa ratkaisu voi kuitenkin olla niinkin mutkaton, että toteutetaan yksinkertainen sivusto, joka toimii sellaisenaan hyvin kaikenkokoisilla näytöillä.

Mobiilioptimointi ja laitteiden omat sovellukset tulevat kyseeseen toiminnallisissa palveluissa, jotka voivat tarjota muutaman yksinkertaisen tehtävän nopeasti. Suuri osa verkosta on kuitenkin tietosisältöä, ja tällöin kannattaa harkita CSS3-ominaisuuksia hyödyntävää mukautuvaa suunnittelua (responsive design). Sivuston rakenne ja ulkoasu suunnitellaan lähtien liikkeelle kapeimmasta näytöstä ja rakennetta optimoidaan siirryttäessä leveämpiin ruutuihin. HTML5 mahdollistaa kokemusta rikastuttavien ominaisuuksien, kuten animoitujen siirtymien, käyttämisen niitä tukevilla selaimilla.

Olemme tutkineet ja suunnitelleet useita mobililaitteilla ja eri päätelaitteilla käytettäviä palveluita muun muassa pankki-, viestintä-, liikenne, operaattori- ja tietoturva-alan asiakkaille. Selvitämme mitä palveluiden käyttäjät tekevät ja tarvitsevat mobiilikontekstissa, ja kuinka tieto tulisi huomioida palvelusuunnittelussa. Testaamme palveluita usealla eri päätelaitteella. Suunnittelemamme mobiili- ja usean päätelaitteen palvelut ovat käytettävyydeltään ja käyttökokemukseltaan korkealla tasolla, sillä suunnittelemme tiedon ja havaintojen, emme oletusten pohjalta.

Adage toteutti yhteistyössä Exakti Intelligencen kanssa tutkimuksen presidenttiehdokkaiden vaalimainoksista neuromarkkinoinnin menetelmin. Leikkimielisessä tutkimuksessa mitattiin, minkälaisia tiedostamattomia reaktioita vaalimainokset katselijoissa herättävät. Tuloksissa saatiin selville, mikä mainoksista on huomiota herättävin, millä on positiivisin ensivaikutelma sekä mitä julistetta jäädään eniten miettimään. Helsingin Sanomien Nyt-liite julkaisi tutkimuksesta jutun 13.1.2012.

Sukellus tiedostamattomaan

Adage on tehnyt yhteistyötä Exaktin kanssa ja kehittänyt menetelmiä soveltuviksi omaan tutkimus- ja suunnittelutoimintaan. Neuromittausta voidaan käyttää konseptitutkimuksissa sekä uusien konseptien kehityksessä selvittämään, mikä eri vaihtoehdoista herättää eniten kiinnostusta ja minkälaisen tiedostamattoman ensivaikutelman havainnoija saa.

Mittausta hyödynnetään tyypillisten muiden menetelmien, kuten kyselyiden, haastatteluiden ja käytettävyystestien, tukena ja sillä voidaan havaita asioita, jota käyttäjät eivät itse osaa kertoa. Neuromittauksen tuloksiin eivät vaikuta käyttäjän tietoiset tai tiedostamattomat pyrkimykset kaunistella totuutta, sillä parametrit lasketaan ajalta, jolloin ihmisen asenteet ja sosiaalinen tilanne eivät vielä ole ehtineet vaikuttaa aistihavaintoon.

Neuromarkkinoinnin sovelluskohteet

Tutkimuksissa voidaan käyttää ärsykkeinä sekä kuvia että videoita. Kuvilla voidaan vertailla esimerkiksi omaa tuotetta kilpailijoiden vastaaviin tai selvittää toimivin ulkoasu uudelle verkkopalvelulle. Videomittausta sen sijaan voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelussa navigoimisen tai pelin eri tapahtumien herättämien reaktioiden havainnoimisessa. Yhtenä menetelmän jatkokehityksen tavoitteena on, että mittausta voitaisiin soveltaa tilanteissa, joissa käyttäjä on vuorovaikutuksessa tutkittavan kohteen kanssa.

Adage kehittää neurotutkimusmenetelmiä mielellään myös asiakkaidensa kanssa ja haluaisikin kuulla, millaisia toiveita ja tarpeita menetelmän käytölle voisi olla. Menetelmän kehityksestä Adagessa vastaavat tutkimusjohtaja Raino Vastamäki ja käytettävyysasiantuntija Liisa-Maija Keinänen.

Mistä tarkalleen ottaen on kyse?

Neuromarkkinoinnissa käytetään lääketieteellisenä menetelmänä paremmin tunnettua EEG:tä eli aivosähkökäyrän mittausta. EEG:llä mitataan kallon läpi eri puolilta päätä aivoissa kulkevia sähkövirtoja eli aktivoituvia alueita. Aivotutkimus on jo varsin hyvin perillä eri aivoalueiden toiminnasta mm. ihmisen käyttäytymisessä, havainnoimisessa ja emootioissa.

Perinteisesti mittaus on vaatinut päänahkaan suoraan kiinnitettyjä elektrodeja ja lisäksi geeliä johtamaan sähköä pään ja elektrodien välillä. Nykyisin mittaus on mahdollista tehdä langattomasti etäelektrodeilla, jotka eivät vaadi suoraa kontaktia pään pinnan kanssa, vaan voidaan kiinnittää hiusten päälle. Siten Exaktin mittalaitteena käytetään 14-kanavaista Emotiv EPOC -mittauskypärää, jonka luotettavasta käytöstä erilaisissa HCI-sovelluksissa on julkaistu jo lukuisia tieteellisiä artikkeleita.

Älypuhelin ja tietokone ovat saaneet yhä selkeämmät roolit käyttäjien arjessa. Tietokonetta tarvitaan edelleen työtehtäviin, sähköpostin kirjoittamiseen ja pankkipalveluihin. Lähes kaikki muu verkkotoiminta, kuten tiedonhaku, karttapalveluiden käyttö ja Facebook, hoidetaan yhä useammin älypuhelimella. Tämä ilmeni käytettävyystutkimuksia ja käyttöliittymäsuunnittelua tekevän Adagen tuoreessa tutkimuksessa, jossa suomalaisten älypuhelintottumuksia selvitettiin paneelikyselyllä ja haastatteluilla.

”Internetiä käytetään älypuhelimen myötä aiempaa enemmän, mutta tarkoitushakuisemmin ja lyhyempiä aikoja kerrallaan. Netin sattumanvarainen selaileminen ajan kuluksi on vähentynyt”, tutkimuksen tehnyt Adagen käytettävyysasiantuntija Liisa-Maija Keinänen kertoo.

Mobiiliversio vai sovellus?

Tutkimukseen haastatellut älypuhelimen käyttäjät kokevat verkkosivujen mobiiliversiot yleisesti kehnoiksi ja selaavat siksi puhelimillaan mieluummin normaaleja verkkosivuja. Sen sijaan uutissivustoja, verkkopankkia ja Facebookia käytetään mobiiliversioina. Wikipedian, Ilta-Sanomien, Iltalehden, Nordean ja Helsingin Sanomien mobiilisivut koetaan toimiviksi älypuhelimessa.

”Tämä on selkeä viesti verkkopalvelujen tarjoajille, jotka miettivät, tehdäänkö erikseen versiot tietokoneen suurelle näytölle, mobiiliselaimeen ja eri käyttöjärjestelmillä toimiviin älypuhelimiin. Mobiiliselaimelle räätälöity palvelu on usein pelkistetty ja riisuttu versio, mikä ärsyttää käyttäjiä. Älypuhelimen käyttäjät haluavat löytää samat palvelut samasta paikasta kuin täysimittaisessakin palvelussa. Lisäksi erilliset mobiiliversiot eivät ole kovin kestävä ratkaisu laitevalikoiman koko ajan muuttuessa”, Keinänen selittää.

Mobiiliselainversion ja täysimittaisen verkkoversion lisäksi älypuhelimella voi käyttää myös puhelimeen erikseen ladattavia palvelusovelluksia. Sovelluksia käytetään tutkimuksen mukaan rutiininomaisiin tarkistuksiin kuten sosiaaliseen mediaan, sähköpostiin ja uutisiin, sekä yksilöllisiin hyöty- ja hupitarkoituksiin, kuten karttoihin, peleihin ja urheilusuoritusten seuraamiseen. Puhelimen selain taas otetaan käyttöön, kun haetaan tietoa.

”Useimmat älypuhelimien käyttäjät suosivat puhelimeen ladattavia sovelluksia mobiiliselaimeen verrattuna. Yllättävää oli kuitenkin, että aktiivisessa käytössä on keskimäärin vain noin 5 sovellusta. Suurinta osaa verkkopalveluista käytetään siis selaimella”, Keinänen jatkaa.

Älypuhelimet koukuttavat

Juuri kukaan tutkimukseen osallistuneista ei vaihtaisi enää takaisin peruspuhelimeen. Älypuhelinta ei niinkään koeta koukuttavaksi, vaan elämää helpottavaksi ja värittäväksi apulaiseksi.

”Melkein neljäsosa vastanneista kuitenkin kokee sähköpostin, uutisten tai sosiaalisen median lisääntyneen tarkistelun itseään häiritsevänä. He myös uskovat, että jatkuva puhelimeen vilkuilu häiritsee muita seurassa olevia. Siitä huolimatta vain harva ärsyyntyy muiden älypuhelintavoista”, Keinänen sanoo.

Adagen tutkimuksessa selvitettiin, kuinka älypuhelin on muuttanut Internetin käyttöä yleensä, milloin käytössä on puhelimen verkkoselain ja milloin jokin sovellus ja mikä vaikuttaa sovellusten hankintaan. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka koukuttavaa älypuhelimen käyttö on. Tutkimukseen osallistui 301 suomalaista älypuhelimen käyttäjää.